Heidi Vallineva
+358 400 870 522
Veikkola, Finland
kennel.rockingstars
@gmail.com
Facebook: Kennel RockingStars
Pennuilla on ollut kasvattajan luona
oleskelutilassaan sanomalehtiä, joiden päälle ne ovat enemmän tai vähemmän
hyvällä menestyksellä opetelleet tekemään tarpeensa. Sanomalehtiä kannattaa
pitää pennulla uudessa kodissakin. Yleensä pentu oppii tekemään hätätarpeensa
niille ja hyvä niin.
Vähitellen pennun olisi kuitenkin syytä
oppia tekemään kaikki tarpeensa pihalle. Aina kun pentu on herännyt, syönyt tai
riehunut, se viedään ulos tarpeilleen. Omakoti- tai rivitalossa tämä on
tietenkin huomattavasti helpompaa kuin kerrostalossa asuville. Sitkeys
kuitenkin palkitaan!
Kun pentu on tehnyt, tai paremminkin on
tekemässä tarpeitansa pihalle, sitä kehutaan (rauhallisesti, jotta se ei
innostu ja lopeta kesken). Näin se tietää tekevänsä oikein, ja vähitellen se
ehdollistuu tekemään kaikki tarpeensa ulos.
Pentua ei saa rangaista, jos se tekee
tarpeensa sisälle. Pienen pennun pidätyskyky ei ole aikuisen tasolla joten
"vahinkoja" sattuu.
Pidättelyaikoja on syytä pidentää
pikkuhiljaa. Jos koira pääsee aina parin tunnin välein ulos, ei siltä voi
olettaakaan että se ymmärtäisi pidättää, kun se sitten jätetään yht'äkkiä
kahdeksaksi tunniksi yksin kotiin.
Sisäsiistiksi oppimisensa jälkeen,
esimerkiksi puberteetti-iässä oleva koira voi kokeilla rajojaan esimerkiksi
pissaamalla omistajansa sänkyyn. Koiraa ei tästä voi kuitenkaan rangaista,
ellei sitä saa kiinni itse teosta. Koira vain siirretään toiseen huoneeseen
siivoamisen ajaksi, ei siis kuitenkaan rangaistukseksi. Jos koiran saa kiinni
rysän päältä, on tiukkasävyinen nuhtelu todellakin paikallaan.
Jos pentu ei tahdo millään oppia
sisäsiistiksi, on syytä keskustella eläinlääkärin kanssa mahdollisesta
sairauden aiheuttamasta pidätyskyvyn heikkenemisestä. Siistiksi oppiminen on
kuitenkin hyvin yksilöllistä ja monesti omakotitalon asukit sattuneesta syystä
oppivat siisteiksi aikaisemmin kuin kerrostalon seiskakerroksessa majailevat.
Kerrostalossa asuvien on muistettava, että
pentu ei missään nimessä saa kävellä itse portaita, vaan se kannetaan niin
kauan kuin on tarpeellista. Hissi on yllättävän hyvä keksintö!
Kun pentu on kasvanut enemmän ja
kehittynyt lisää on se jo samalla niin iso että se voi kävellä portaat kotiin
päin.
Alaspäin käveleminen on vaikeampaa ja
rankempaa koiralle, joten jos mahdollista, olisi hyvä jos pentua pystyttäisiin
vielä jonkin aikaa kantamaan edes alaspäin portaita. Kun pentu alkaa itse
kävelemään portaita myös alaspäin, on varmistuttava, että se ei missään
tilanteessa pääse liukastumaan ja putoamaan portaita alas tai muuten
satuttamaan jalkojaan!
Pentua aletaan opettaa yksinoloon kun se
on kunnolla kotiutunut. Pentua ei saa heti jättää yksin koko työpäiväksi, heti
kun se on tullut uuteen kotiinsa. Harjoittelu aloitetaan lyhyillä ajoilla, pari
minuuttia kerrallaan. Vähitellen aikaa voi pidentää. Varsinkin pentuaikana
olisi hyvä, jos joku pääsisi käymään työpäivän aikana pennun luona,
ulkoiluttamassa ja ruokkimassa sen.
Kun jätät pennun ensi kertaa yksin,
kannattaa sinun valita sellainen aika, jolloin pentu on rauhallinen ja ehkä
väsynytkin, esim. leikkihetken jälkeen. Pentu ei saa missään nimessä vielä
nukkua kun lähdet! Pennun luota ei saa lähteä "salaa", koska siitä voi
kehkeytyä pahimmanlaatuinen eroahdistus. Silloin pentu seuraa sinua joka
paikkaan peläten, että jos se jättää sinut hetkeksikään silmistään, sinä
"hylkäät" sen.
Pennulle voi rauhallisesti ilmoittaa, että
"minä tästä lähden postilaatikolla käymään", niin että pentu ymmärtää sinun
lähtevän. Sille voi myös jättää jotakin mielekästä puuhaa, kuten puruluun,
puuhapallon tai kumisen Kongin, jonka sisällä on herkkuja. Näin pentu oppii,
että se on oikeastaan aika kivaa, kun äippä tai iskä lähtee käymään jossain.
Pentu voi aluksi alkaa itkeä tai jopa
ulvoa yksin jäädessään, mutta sisälle ei kannata heti mennä takaisin, vaan
vasta sitten kun pentu on hiljaa. Jos menet sisään pennun huutaessa, se hoksaa
että huutamalla sen omistajan saa nopeasti takaisin. Palkitset siis koiran ulvomisesta.
Mene sisään vasta hiljaisuuden laskeuduttua, niin palkitset pennun oikeasta
toiminnasta.
Jos perheessä on muita koiria, kannattaa
pentu opettaa jäämään myös ihan ypöyksin, eikä aina kavereiden kanssa. Joskus
voi tulla tilanteita että pennun on osattava jäädä ihan yksin kotiin, ja se ei
välttämättä onnistu ilman erityistä harjoittelua, jos sillä on aina ollut muut
koirat seuranaan.
Pentu oppii ymmärtämään kehuja ja kieltoja
parhaiten noin 7-12 viikon iässä. Tällöin olisikin syytä erityisesti kehua
pentua kun se tekee oikein ja myös kieltää kun se tekee väärin.
Nykyaikaisten oppien mukaan kehuminen on
aina parempi tapa opettaa kuin kieltäminen. Positiivisella palautteella koira
oppii helpommin ja samalla se oppii myös luottamaan omistajaansa.
Muista siis aina kehua koiraasi kun se
tekee mielestäsi oikein! Monesti näkee koiranomistajia, jotka kieltävät koiraa
koko ajan jostain, mutta silloin kun koira tekee oikein, he ovat hiljaa. Tämä
on täysin väärä tapa opettaa koiraa.
Luoksetulon harjoittelu kannattaa aloittaa
jo heti pienenä leikin varjolla.
Pentua pidetään vapaana turvallisessa
paikassa. Silloin tällöin pentu huudetaan iloisella äänellä luokse, ja kun se
tulee, sitä kehutaan ruhtinaallisesti, annetaan namia ja päästetään
välittömästi takaisin juoksemaan.
Vaikka pentu ei tulisi heti, vaan pitkän
mairittelun jälkeen, on sitä kehuttava kovasti ja annettava namia ja
päästettävä taas menemään.
Koiraa ei koskaan saa rangaista, kun se on
tullut käskystä luokse, vaikka sillä olisi mennyt vuosi! Myös äänensävyn on
huudettaessa oltava iloinen, kukapa sitä vihaisena karjuvan omistajan luokse
uskaltaisi mennä!
Vaikka temppuilua aluksi esiintyisikin,
lopulta koira oppii, että aina kun omistajan luokse menee, sieltä saa kehuja ja
nameja eikä edes joudu kiinni vaan pääsee takaisin kirmaamaan.
Jos koiran ottaa joka kerta kiinni, kun
sen huutaa luokse, se oppii, että sen ei kannata tulla. Siksi on hyvin tärkeää
pyytää koira luokse useita kertoja ulkoilun aikana myös silloin, kun siihen ei
ole oikeasti tarvetta.
Koiraa, jonka luoksetulokoulutus on vielä
kesken, ei ikinä kannata päästää irti, jos on vähänkin kiire. Aivan varmasti
koira alkaa temppuilla juuri silloin, ja omistajan on vaikea pitää hermonsa
kurissa kun tärkeä kokous on alkanut vartti sitten…
Pentua kannattaa alkaa sosiaalistaa
lähestulkoon heti sen tultua uuteen kotiinsa, eli yleensä reilun parin
kuukauden iässä. Lisää tästä aiheesta löydät mm. kohdasta Pennun ikävaiheet.
Veljekset Pera ja Otso tutustumassa hiekkarantaan
Alex tutustumassa enomies Rockyyn